Ihana tytär Erika – huomioita nimestä

ET ALIA, KIASMA-TEATTERI, TEATTERI TAKOMO & SKS

Käsikirjoitus ja dramaturgia Emil Santtu Uuttu

Emil Santtu Uuttu löysi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkistosta Mauno Malmgrenin muistiin kirjoittaman paikallistarinan, jossa lukee, että "Hän oli hyvillään, jos häntä sanottiin Erikaksi.".

Ihana tytär Erika tarkastelee muistamisen sekä historiapolitiikan kysymyksiä transhistorian kontekstissa. Teos ajattelee sellaisia aiheita kuin lähihistorian tutkimusta koskevat eettiset ohjeet, ableismi ja nimi.

Historiallinen kuvittelu tarkoittaa, että tutkija kirjoittaa lähteiden ja aiemman tutkimuksen avulla perustellun kuvauksen menneisyydestä. Sana kuvittelu viittaa siihen, että viime kädessä kuvaus on mahdollinen, mutta ei välttämätön.

Esitys nähtiin alun perin Suomalaisen Kirjallisuuden seuran arkistosalissa, jonne sitä mahtui kokemaan yksi tai kaksi henkilöä kerrallaan. Teatterikesässä katsojat kuulevat teoksen samaan aikaan Työväenmuseo Werstaan Bertel-salissa. Esitys koostuu kuunnelmasta ja videokuvasta.

Ihana tytär Erika – huomioita nimestä sai kantaesityksensä Teatteri Takomon ja Kiasma-teatterin ohjelmistoissa 2023. Samana vuonna Emil Santtu Uutulle myönnettiin teoksesta Vuoden arkistoteko -palkinto.

Huomioita nimestä – keskustelua näytelmästä

Ensimmäisen näytöksen jälkeen järjestetään keskustelutilaisuus, jossa näytelmän tekijä Emil Uuttu keskustelee tutkija Jean Lukkarisen ja dramaturgi Pipsa Enqvistin kanssa esityksestä ja Uutun tuoreesta teoksesta Huomioita nimestä. Keskustelu alkaa esityksen päätyttyä n. klo 15.40.
 

"Esityksen rakentama yhteys historiaan tuntui aidolta ja lohdulliseltakin. Ihan kuin aika olisi kalliota, josta menneisyydet voi louhia esiin, eikä mikään ole pysyvästi kadonnut."
Matti Tuomela, HS

Lue HS:n arvostelu kokonaisuudessaan täältä (vain tilaajille). Arvostelu koskee arkistosalissa esitettyä alkuperäisteosta.