Näästi Teatterin debyytti Kummituskvartetti on ”runsaudensarvi joka vyöryy päälle”
23.7.2026
Tamperelaiset musikaalikonkarit Pia Piltz, Niina Alitalo, Jaakko Wuolijoki, Pyry Smolander ja Paavo Leppäkoski perustivat Näästi Teatterin vuonna 2025. Heidän ensimmäinen tuotantonsa, Dave Malloyn Kummituskvartetti, nähdään Teatterikesän TelttaLabissa. Musiikkia, kertomusta ja teatteria yhdistävän esityksen on suomentanut ja ohjannut Paavo Leppäkoski. Illan aikana kuullaan laaja tyylien kattaus murhaballadeista juomalaulujen ja kummitustarinoiden kautta islamilaiseen rukouskutsuun.
Juttelen Näästi Teatterin porukan kanssa teatterin perustamisesta ja Kummituskvartetista. Ystävykset tutustuivat toisiinsa työn, Tampereen ja alan kautta. Pyry Smolanderin mukaan he pallottelivat useamman vuoden ajan ajatusta yhteisestä projektista: ”Kummituskvartetti osui nappiin tän jengin osaamiseen. Siihen tarvitaan kielisoitinpohjainen ihminen ja pianopohjainen ihminen.” Jaakko Wuolijoki lisää, että Dave Malloyn alkuperäinen esitys perustui samaan ajatukseen: neljän hengen kaveriporukka halusi tehdä yhteisen esityksen.
Uuden teatterin perustaminen
Kysyn teatterin perustamisesta taloudellisesti haastavina aikoina. Pyryn mukaan toiminta on muiden töiden mahdollistamaa, ja teatterin kannattavaksi saaminen on käytännössä mahdotonta ilman avustuksia. Niina Alitalo lisää: ”Ollaan saatu esiintymisistä ja harjoituksista maksettua palkkioita osin avustusten avulla, mutta tuotannollisesta puolesta ei mitään.” Jaakko toteaa, että kulttuurileikkaukset olivat tiedossa, kun he lähtivät perustamaan yhdistystä. Kollegoilta ja kentältä tuli kuitenkin tukea, ja uutta avausta ja tulevaisuudenuskoa arvostettiin.
Pyry kertoo, että Näästi Teatterin tahtotilana on tuoda mielenkiintoisia ja pienempiä musiikkiteatteriesityksiä Suomeen. ”Sitä ei tehdä kauheasti, etenkään sellasia, mitkä ei olisi komediaa ‒ eikä ole mitään komediaa vastaan, mutta on olemassa paljon muutakin. Toki meillä on myös kunnianhimoa tehdä omia produktioita ihan alusta loppuun.”
Synerginen yhteistyö
Asiat etenivät lopulta nopeasti ideatasolta käytäntöön. ”Työvikseltä saatiin vihreää valoa tammikuussa, ja silloin konkretisoitui, että nyt lähdetään tuottamaan tätä”, Pyry kuvailee. ”Ja kun tuodaan teos ulkomailta, 10 kuukautta on todella vähän.” Paavo jatkaa, että he saivat esitysoikeussopimuksen maaliskuussa, eli puoli vuotta ennen ensi-iltaa. ”Ja teos piti kääntää ja harjotellakin!” Pöydän ympäriltä kuuluu naurua.
Kysyn, tarkoittaako nopea eteneminen myös sitä, että yhtälö oli toimiva. Pia Piltz nyökkää. ”Meidän yhteisdynamiikka toimii. Kaikki oikeasti paneutuu siihen mitä tehdään, se on iso kantava voima tässä ryhmässä.” Pyryn mukaan prosessin aikana tuli yllättävän vähän riitoja tai yhteenottoja. ”Ollaan edelleen väleissä!”, Jaakko jatkaa. Pyry kehuu hyvää ryhmädynamiikkaa, sitä että pinnan alle ei jää kytemään asioita. ”Ja siitä kannattaa pitää kiinni”, Pia toteaa.
Keskustelemme porukan rooleista ja vahvuuksista. Pyry on ottanut vastuun rahoitushakemuksista ja tuotannon isoista linjoista. Paavo on kädet savessa -tyyppi, joka suunnitteli ohjaamisen lisäksi esityksen valaistuksen ja visuaalisen ilmeen. Jaakko vastaa Näästin somekanavista, ja Pia ja Niina nauravat leiponeensa tarjoiluja. Pia tarkentaa, että ”me hoidetaan juoksevia asioita, heitellään ideoita ja tuetaan.” Niina kertoo, että vaikka hänellä on paljon musiikillista ja sovituksellista kokemusta, ”tässä mulla ei ollut minkäänlaista vetovastuuta.”
Kuva: Heikki Järvinen
Taiteellinen prosessi
Haastattelijaa ei juuri tarvita, kun viisikon keskustelu polveilee eteenpäin. Hyvä tunnelma välittyy, ja he kuvailevatkin yhteisen tekemisen olevan synergistä. Etenkin harjoitusvaiheessa musiikin sovittaminen oli yhteistyötä. Nuottimateriaalissa oli melodia, sanat ja soinnut, mikä jätti tilaa sovittamiselle. Paavolle se oli prosessin hauskin vaihe, johon oli eniten aikaa. Pyry kiittelee Tampereen kaupunkia, joka tarjosi Lielahden kartanolta upeat harjoitustilat puistonäkymillä. ”Se mahdollisti myös hienon trailerin kuvaamisen!” Niina lisää.
Pyrystä taiteellisessa prosessissa on tärkeää, että vaikka ympäristö on keskusteleva, lopulta mennään yhden ihmisen taiteellisen vision mukaan. Niinastakin oli välttämätöntä, että joku hahmottaa teoksen kokonaisuuden. ”Esitys on monimutkainen kudelma, joka kulkee monessa aikatasossa ja sisältää paljon intertekstuaalisia viittauksia. Oli olennaista että joku ymmärtää materiaalin ja pystyy luomaan yhteyksiä näyttämölliseen asetteluun ja muuhun.” Paavo toteaa, että tässä auttoi kääntäminen, sillä tekstiä pyöritellessä hän tuli miettineeksi asiat ”halki ja poikki”.
Katsojien kokemuksia
Kummituskvartetti on tekijöilleen palkitseva projekti, joka on tarjonnut uudenlaista ammatillista haastetta. Entä miten yleisö on ottanut esityksen vastaan? Pyryn mukaan esityksessä on niin paljon viittauksia, että katsojalta menee väistämättä asioita ohi. Hän myöntää, että ”muoto on villi, eikä tässä päästetä katsojaa maailman helpoimmalla.” Pia toteaa, että vaikka tarina toistuu monta kertaa, yleisölle välittyy ennen kaikkea toistuva kokemus tai tunne.
Niinan mielestä ”lavalle päin on olo, että ihmiset on hyväksyny tosi hyvin, vaikka voi olla haastetta verrattuna perus huonedraamaan. Esitys on runsaudensarvi, joka vyöryy päälle, mutta musaan on aina helpompi samaistua.” Pyry lisää näyttelijöiden saaneen hyvää palautetta muusikkoudesta, ”mutta kyllä tässä porukassa on treenivuosia takana!”
Minäkin saan näytteen Näästi Teatterin rautaisesta osaamisesta, kun pyydän haastattelun lopuksi neliäänistä mainosslogania esityksestä. Tämän voi kuulla Teatterikesän somekanavilla, ja koko huikean Kummituskvartetti-esityksen G Livelabissa perjantaina 7.8. klo 22.00.
Osta liput Teatterikesän lipunmyynnistä (Finlaysoninkuja 21 A) tai osoitteesta www.lippu.fi
TelttaLab-ohjelmistossa 2026
Haastattelija: Veera Hintsala