9.8.2019

Kooste festivaaliviikon kolmannesta tiedotustilaisuudesta

Festivaaliviikon kolmannessa ja samalla viimeisessä tiedotustilaisuudessa keskeisinä teemoina nousivat muiden muassa naiselle asetetut roolit yhteiskunnassa, vähemmistöjen ääni sekä ihmisten kohtaaminen.

 

Teatteri Jurkka: Nora

Nora lähti Rosanna Kempin ja Kreeta Salmisen aloitteesta. He alkoivat miettiä yhteistä työtä, johon sitten pyysivät mukaan Alma Lehmuskallion, joka kokosi lopun työryhmän. Keskeiset aiheepiirit nousivat juuri Noran lähdön hetkestä Henrik Ibsenin Nukkekodissa.

Sen sijaan, että näytelmä keskittyisi kysymykseen siitä, miksi joku joutuu lähtemään, prosessin myötä keskeiseksi nousi ohjaajan mukaan se, miten naiselle asetettua tiukkaa roolia olisi mahdollista laventaa, ja miten olisi mahdollista jakaa negatiivisia ja ristiriitaisia kokemuksia, jotta naisen ei tarvitsisi lähteä ja jättää kaikkea.

– Miehen ja naisen lähtöön ja perheen jättämiseen suhtaudutaan hyvin eri tavoin. Lehmuskallio täsmentää, ettei kyse ole siitä, etteikö teko olisi tuomittavaa, mutta suhtautuminen perheen jättämiseen on edelleen hyvin sukupuolittunutta.

Ibsenin Nukkekodin kirjoitushetkestä on kulunut jo yli sata vuotta.

– Kirjan ilmestymisaikaan tutustuessa saa huomata, että vaikka valtavasti on muuttunut, silti edelleen 1800-luvun naiskuvasta pystyy tunnistamaan kaikuja nykypäivänäkin.

Esityksessä keskeiseksi nousee myös naisnäyttelijyyden käsittely.

– Aihe pomppasi osaksi näytelmään sen työstämisen myötä, Kemppi kertoo tilaisuudessa. Tekijöillä oli tilaa itsensä toteuttamiselle ja vapaudelle. Nainen voi olla muutakin kuin äiti, äitiyden ei tarvitse nousta kaikilla ykkösasiaksi, vaan myös moni muu asia voi olla yhtä tärkeää, eivätkä nämä silti syö toisiaan. Vai syövätkö? Myös tälle ajatukselle pitäisi olla tilaa.
 

Nora pe 9.8. klo 19.00 ja la 10.8. klo 14.00 TTT Kellariteatterissa

 

Theater Basel (Sveitsi): Medea

Medean käsikirjoittaja ja ohjaaja Anne-Louise Sarks on ensimmäistä kertaa Suomessa. Theater Basel on kuitenkin jo aiemmin vieraillut Teatterikesässä.

Nykyään Sarks työskentelee freelancerina vuorotellen Australian ja Euroopan välillä.

Medea tuli osaksi Theater Baselin ohjelmistoa suositusten kautta ja yhteistyö teatterin kanssa jatkuu edelleen uuden teoksen parissa, kertoo Theater Baselin tiimiin kuuluva Almut Wagner.

Keskeinen kysymys Medean ideaa kehiteltäessä oli, millaista olisi laittaa lapset teoksen keskiöön.

– Usein lasten roolit ovat sivuosassa, he vain saapuva ja poistuvat lavalta, toteaa Sarks.

Näytelmässä lapset eivät tiedä olevansa osa tragediaa. Ilmassa on vain aavistus, ja vähitellen alkaa paljastua, mitä lasten huoneeksi lavastetun näyttämön ulkopuolella tapahtuu. Taiteellisen johtoryhmän jäsenen, Hilkka-Liisa Iivanaisen, mukaan tämä on ehdottomasti koettava katsojana salissa.

Milo Raun La Reprise. Histoire(s) du théâtre (I) -teoksen tavoin, myös Medea perustuu tragedian ikiaikaiseen historiaan. Mikä on tragedioiden merkitys nykyään?

– Lähestyin aihetta siitä näkökulmasta, että nämä myytit ovat todellisia, eivätkä etäisiä kertomuksia jumalista, että ne ovat totta ja niillä on jotain opetettavaa meille tänäkin päivänä, Sarks kertoo.

Teoksen tapahtumat sijoittuvat tähän päivään. Sarksille klassisen näytelmän uudelleen kirjoittaminen tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää erityisesti naisnäkökulmaa uudella tavalla.

– Haluan ymmärtää, mikä ajaa ihmisen vastaavaan tilanteeseen, jossa tällainen teko on ainoa mahdollinen ratkaisu. En halua myöskään selittää tekoa esimerkiksi sanoilla paha tai mielen sairaus, hän jatkaa. Tragedia kiinnostaa minua, koska haluan päästä syvälle lopullisen päätöksen motiiveihin. Tragediat pystyvät opettamaan jotain meistä itsestämme sekä maailmasta, jossa elämme.

Wagner halusi nostaa esiin vielä myös Medeian osan esittäjän.

– Lasten äidin rooli on hyvin vaativa näyttelijälle ja vaatii parasta näyttelijää.

– Osa on myös hyvin yksinäinen, koska hän on lavan ulkopuolella suurimman osan ajasta, Sarks täydentää. Näyttelijän täytyy kyetä välittämään koko tragedia näyttämölle ainoastaan kolmessa hetkessä samalla, kun lapset näyttämöllä leikkivät ja pitävät hauskaa, mikä tekee osasta juuri niin haastavan.
 

Medea pe 9.8. klo 19.00 ja la 10.8. klo 14.00 Teatterimontussa.

 

Briefs Factory (Australia): Hot Brown Honey

Hot Brown Honey on aloittanut fringe-ohjelmistoista ja klubi-illoista. Ryhmä halusi haastaa käsitykset siitä, ettei aliedustettujen ryhmien ääni kiinnosta suuria yleisöjä. Esiintyjät halusivat tehdä show’n, josta yleisö ei voisi kieltäytyä.

– Lavan ottaminen haltuun on vallankumouksellista. Emme halunneet jälleen tehdä tarinaa traumoista tai kaikesta siitä, mikä haastaa omaa elämää vähemmistön edustajana. Esitys on kutsu ja mahdollisuus yleisölle juhlia esiintyjiä, heidän kehojaan ja heidän tarinoitaan.

– Näyttämölle tuodaan aiheita omasta elämästä ja arjesta. Esitysten myötä tajusimme aiheiden olevan paljon universaalimpia kuin olimme arvanneetkaan, Kim ”Busty Beatz” Bowers kertoo.

Aiheita ovat muun muassa sukupuoli, politiikka ja alkuperäiskansojen kertomukset. Keskeistä on myös näiden risteyskohdat ja ristiriitaisuudet.

– Esityksissä oman elämän kertomuksia käsitellään huumorin kautta, Lisa Fa’alafi täydentää.

Monilahjakkuuksista ja useista eri ilmaisutavoista koostuva show ei suoraan istu tiettyjen genrejen alle. Keskeiseksi yhdistäväksi tekijäksi kiertueella on monesti määritetty kuitenkin esimerkiksi aktivismi ja alkuperäiskansojen kertomusten tuominen yleisöille.

– Olemme päässeet tapaamaan ihmisiä, joilla on samanlaisia visioita maailman muuttamisesta. Ihmisiä, jotka todella ovat valmiita muuttamaan maailmaa nyt ja tässä, Bowers kertoo. Pienet näyttämöt ja fringe-ohjelmistot ovat niitä, joilla suuri muutostyö tehdään.

Fa’alafi tuo esiin myös, että tällä hetkellä on havaittavissa muutoksen ilmapiiri, joka on nostanut myös aliedustettujen ryhmien ääniä esiin.
 

Hot Brown Honey la 10.8. klo 18.00 ja su 11.8. klo 15.30 Tampere-talossa

 

Nassim Soleimanpour (Iran) & Bush Theatre (UK): Nassim

Nassim Soleimanpourin ja Bush Theatren Nassim-esityksen festivaaliviikon ensimmäinen näytös oli jo tiedotustilaisuutta edeltävänä iltana, ja yleisössä vallinnut tunnelma yllätti Nassimin.

– Olin kuulut aiemmin, että suomalainen yleisö saattaa olla hieman etäinen ja hiljainen, mutta edellisillan esityksessä yleisön läsnäolo, reaktiot ja kovaäänisyys yllättivät, Nassim kertoo.

Nassim-näytelmässä keskeisiä teemoja ovat kieli, kommunikaatio ja ihmisten väliset kohtaamiset.

– Teemat ovat ympärillämme koko ajan, meidän on vain huomattava ne. Kieli vaikuttaa siihen, kuinka kohtaamme ihmisiä ja kuinka olemme läsnä.

Kieli on myös työväline hänelle kirjoittajana.
 

Nassim pe 9.8. klo 18.30 ja la 10.8. klo 16.30 Tampereen Komediateatterilla.

 

 

Kuvia tiedotustilaisuuksista
 

Koostanut Salla Hokkanen

<< Takaisin

Kooste festivaaliviikon kolmannesta tiedotustilaisuudesta