Ei kuolon häivää! | LA 12.8. ESITYS PERUTTU

Legioonateatteri

Me haluamme olla iloisia. Me haluamme olla onnellisia. Me haluamme nauttia elämästä. Miksi meidän muka pitäisi murehtia? Mitä se meille kuuluu, jos Afrikan aroilla taistellaan?

”Kun katsoo ympärilleen, niin ymmärtää, minkä takia Suomi on maailman onnellisin maa. Täällä viranomaiset on maailman oikeemielisimpiä.” (Pepe)

”Ja se on hienoo, että tuloerot pienenee koko ajan.” (Anni-mummo)

”Väkivaltakin on kyllä ihan kiva juttu. Onneks me eletään parisuhdeväkivallan luvatussa maassa.” (Kodinhoitaja)

”Ja me eletään tätä elämää ilon kautta.” (Ammatinvalintapsykologi Seppo Pippelihousu)

Vai eletäänkö?

”Meidän pitäs elää surun kautta. Sillon me muistettais paremmin lohduttaa toisiamme.” (Ammatinvalintapsykologi Seppo Pippelihousu)

”Välillä tuntuu että me heitetään elämää hukkaan. Meitä on ohjannu tähän asti… se tulee jostain kaukaa… sukupolvien takaa… sanotaan sitä vaikka kuolemaks… tai itsekkyydeks… narsismiks…” (Ville)

”Tää kaikki päättyy joskus.” (Niila)

”Voi hellantuuteli, mikä ilme. Kohta se on sinullakin lähtö eessä.” (Eutanasia-virkailija Vanhukselle)