Pispalan nykytaiteen keskus, Hirvitalo

Hirvitalon Tapahtumien Yö

Näyttelyt auki yöhön, musiikkia, esityksiä ja yöravintola! Klo 14-24

Siis lisättäväksi sivuille tämä! 
 
Esiintymässä klo 18-22 
Hirvikoira Hirvonen 
Mantraheads
Juho Ylinampa
performanssia, yllätysesiintyjiä, tulennielijä!

Menu:

vegaaninen pitapöytä tukihinta 6-10 €
marinoituja papuja ja kasviksia
vegaaninen coleslaw
hummusta
chilikastike
pitaleipä
riisiä 

raakakakkuja 
kahvia, yrttiteetä tukihinta yht. 3-5 €
 
ALAKERRASSA:

SUKUPUOLENA IHMINEN 
Millaista on olla transihminen nykypäivän Suomessa
”Meillä oli 10 vuotta sitten lukion syyslomabileet mun kotona Kalajoella. Mä olin pistäny vieraat ulos ja olin menossa nukkuu, kun vilkasin peiliin. Siinä tajusin, että ei vittu, että tiedätkö että olet transsukupuolinen?”
Aura, 27, Helsinki
”Mun keho ois paljon parempi, jos mä olisin saanut oikeat hormonit heti alussa. Silloin mun keho olisi vääntäytynyt sentään edes vähän oikeaan suuntaan. Mutta silloin kun mä olin nuorempi ei ollut tietoa näistä. Se asia pitää korjata. Transihmisten ei pitäisi joutua käymään läpi murrosikää ilman apua.”
Iiro, 28, Oulu
”Kävin paljon läpi sitä, millaisen mallin annan mun lapsille. Että tarvitseeko elämä elää hammasta puremalla läpi, vai voiko elää täysillä, ei peläten vaan rakastaen.”
Elise, 46, Helsinki
Auran, Iiron, Elisen ja kahdeksan muun ihmisen tarinat ja kuvat ovat nähtävillä niin näyttelyssä kuin osoitteessa www.sukupuolenaihminen.fi.
Sukupuolena ihminen -projekti – tästä on kyse
Trans- ja muunsukupuolisten määrää maailmassa on mahdotonta tietää, sillä kulttuuriset rajoitteet, pelko ja häpeä pitävät monet kaapinovet tiukasti suljettuina. Arvioiden mukaan pelkästään eurooppalaisista 1,5 miljoonaa kuuluu johonkin sukupuolivähemmistöön. Korjausprosessiin hakeutuu Suomessa nykyään noin neljäsataa ihmistä vuodessa. (Lähde: Trasek, 2016.)
Sukupuolena ihminen -projekti kertoo haastatteluin ja valokuvin, millaista on olla transihminen nykypäivän Suomessa: mitä sukupuoli tarkoittaa kenellekin, miten muut ihmiset suhtautuvat, mitä kukin toivoo ympäröivältä yhteisöltä.
Projektiin on kuvattu ja haastateltu vuosina 2015 - 2017 transsukupuolisia ihmisiä eri puolilta Suomea eri elämäntilanteissa. Valokuvista ja haastatteluista on koottu näyttely, ja päämääränä on saada se vierailemaan mahdollisimman monella paikkakunnalla Suomessa.

Emme voi puhua toisten äänellä, mutta voimme puhua heidän puolestaan niin, että heidän äänelleen tulee lisää tilaa. Projektin tavoitteena on lisätä transnäkyvyyttä sekä ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Toivomme myös, että kuvat ja tarinat voisivat olla avuksi ja tueksi omaa sukupuoltaan pohtiville sekä heidän läheisilleen.

Projekti sai tunnustusta, kun Seta myönsi sille Asiallisen tiedon omena -kunniakirjan. Palkinto jaetaan vuosittain taholle, joka on edistänyt seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjen asemaa tai levittänyt asiallista tietoa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta.
Projektin työryhmään kuuluvat valokuvaaja Vesa Tyni, tuottaja Maiju Ristkari ja kuraattori Nina Suni.
Sukupuolena ihminen -nettisivut: www.sukupuolenaihminen.fi 

-----------------

GENDER: HUMAN
What is it like to be a transgender person in today’s Finland?

“Ten years ago in high school, we had an autumn holiday party in my home in Kalajoki. I had asked the guests to leave, and I was about to go to bed, when I took a glance in the mirror. In that moment I suddenly realized, ”Oh fuck, you know you’re transgender, right?”
Aura, 27, Helsinki

“My body would be much better if I had gotten the right hormones at the very beginning. Then my body would have turned just a little bit in the right direction. But when I was younger, I didn’t know about these things. That needs to be fixed. Trans people should not have to go through puberty without help. "
Iiro, 28, Oulu

"What kind of example would I like to be for my children? This was something I thought a lot about. Do we have to grit our teeth and endure life, or can we live to the fullest, and be loving, not fearful? "
Elise, 46, Helsinki

The stories and portraits of Aura, Iiro, Elise and eight other people are on display at the exhibition and as well as on the website:
www.sukupuolenaihminen.fi.

“Gender: Human” project in a nutshell: 

It’s impossible to know the true number of trans and intersex persons in the world, because cultural constraints, fear and shame keep many closet doors tightly closed. According to estimates, in Europe alone approximately 1.5 million people belong to a gender minority. In Finland about 400 people annually begin the gender reassignment process. (Source: Trasek, 2016.)

The “Gender: Human” project shows, through interviews and photographs, what it is like to be a transgender person in today’s Finland. What does gender mean to these people, how do other people react to them, and how would they like their communities to relate to them?

Between 2015 to 2017, we travelled around Finland interviewing and photographing transgender people of various ages and in different life situations. The photos and interviews are summarized in the exhibition. 

We cannot talk with the voice of others, but we can speak on their behalf, so that their voice can be heard more clearly. The project aims to shed light on transgender and promote understanding of gender diversity. We also hope that the pictures and stories will help and support those people pondering their own gender, and their loved ones.

The project team includes photographer Vesa Tyni, producer Maiju Ristkari and curator Nina Suni. 

“Gender: Human” website : www.sukupuolenaihminen.fi

 
YLÄKERRASSA:

MAN SHOULD BE BRAVE.

"Pidä ittes miehenä."

"Ei se oo mies eikä mikään."

Miehenä pysyminen ei liene itsestäänselvää. Ympäri maailmaa eri kulttuureissa maskuliinisuus vaatii jatkuvaa todistusta itsestään, joko tekojen tai sanojen kautta. Länsimaisen ihmisen elämässä erilaiset miehuuden riitit ja uroteot ovat jo muuttaneet muotoaan fyysisistä ponnistuksista mielikuvamarkkinointiin. Mikä lopulta on miehekästä ja miten sen voi myydä?

Taiteilijan kipinä mieheyden vaatimusten ja rakenteiden, sekä niiden verbaalisten ja visuaalisten esittämistapojen tarkkailulle ja tutkimukselle on syntynyt monenlaisten miehuutta koskettavien ajankohtaisten ilmiöiden kautta. Miesliikkeet tasa-arvovaatimuksineen, äijäilyn uudelleenlanseeraaminen ja tuotteistaminen, 2010-luvun partamania ja meemikulttuuri… Entistä aggressiivisemman mielikuvatuotannon edessä Ilai Elias Lehdon teokset kysyvät kenen oikeudesta määritellä sukupuolensa lopulta olikaan kysymys?

Näyttelyssä on mahdollisuus osallistua itse mieheyden sanallistamiselle yhteisötaideteoksen kautta. Jätettävät vastaukset ovat nimettömiä ja kerättyä aineistoa tullaan käyttämään taiteilijan samaa aihetta koskettavassa taiteen maisterin opinnäytteessä myöhemmin.